Fiestas de los pueblos!

Oon ollu vkoloppuna kaksilla fiestoilla ja Maspalomasissa sekä Playa del Inglésis. ;D Mun meltdown meni onneks ohi ja tänääki näin Carlosta ja Rikeä sekä Lulua ja niitten kämppiksiä, kun kävin niitten kaa kaupas ja ne kutsu syömään purilaisia.

Perjantaina oli San Miguel, eli Mikkelinpäivä ja yhes kyläs, Valsequillossa, sitä juhlitaam todella näyttävin menoin vuosittain, koko kylä valmistelee kaiken näkösii näytöksii ja näytelmii, mut valitettavasti viime vuonna joku kuoli näytöksessä ja sen takii tänä vuonna oli vain musiikkia ja video menneitten vuosien menoista, parvekkeilla viulunsoittoa ja yheltä yöllä puolen tunnin ilotulitus! Aivan mahtava, raketit ammuttiin laakson toiselta puolelta, toiselta vuorelta ja koko juttu loppu mahtaviin pamauksiin. Sitten siirryttiin tanssimaan livebändien luo ja juomaan rommikolia (kun se rommi on täältä kotosin, pitäis käyä Arucasin tehtaal). Bändit oli mahtavan kasareja, tanssit ja vaatteet mukaan lukien. Tultiin kotiin joskus kolmen tai nlejän aikaan. Meillä oli siis auto vuokrattuna. Lauantaina oli Fiesta del Gofio, eli maissijauhon juhla. En nyt tiiä, et onks kyse pelkästään sadonkorjuusta, koska siltä se näytti, mutta kuulin myös Adalta, että kun täältä on lähteny paljon porukkaa Amerikkaan, ni sit ku sieltä on tullu porukkaa myös takas, ni satamas paikalliset odotti jauhot käsissään ja heitti sitä tulijoitten päälle. Juhlassa kuitenkin on tarkotus heittää jauhoo kaikkien päälle, periaatteesa ei kuitenkaa kasvoihin, no se on vähän hankalaa. Anyway, nyt vaatteet on yltä päältä gofiossa ja haisee siltä myös. Pitää yrittää pestä, farkut ja laukku pahimmat. Sunnuntaina, kun oli vielä auto, ni ajettiin etelään rannalle ja kävellessäni rannalle ilman voidetta paloin vähän. Oltiin Playa del Inglésis ja sieltä käveltiin dyynien vieressä auringonlaskussa Maspalomasiin ja syötiin siellä ravintolassa, jossa kaikissa ympärillä olevissa pöydissä oli saksalaisia, yhdessä kauemmassa jopa yks englantilainen seurue. Ihmiset ihmettelee meitä, ku puhutaa enkkua, näytetää saksalaisilta ja meillä on meksikolainen mukanamme. ;D Meitä oli siis pe Robert, Maren, Rike ja Carlos ja la ja su Robertin paikalla Lulu.

Tulin just ajatelleeks, et tunnen tyyppejä tai tavannu tyyppejä täällä Amerikasta: New York, Meksiko, Kuuba, Venezuela, Chile, Argentiina, Paraguay; Koreasta; Kanarialta, Baskimaasta, espanjasta, Italiasta, Hollannista, Saksasta tietenkin, Itävallasta, Suomesta, Eestistä, Irlannista, Norjasta, Tanskasta, Belgiasta, Ranskasta. Myöskin yks norjalainen, William, on adoptoitu Kolumbiasta ja hollantilaisen poikaystävä on adoptoitu Brasiliasta.