Viikonlopun tapahtumia

Olin tänää rannalla Adan kanssa ja se osaa olla todella suorasukainen. Se on tosi mukava, mutta sain esim tietää tänää, et meressä on merisiilejä, näinkin kaksi, kun käveltiin Las Canterasin kivikoissa. Se on joskus saanut jalkaansa sellasne piikin ja kuulemma löysi vielä paloja siitä vuoden päästä. Samoin siellä on joitain kaloja, joilla on piikkejä. Meduusoista en muista mitä sano, muistaakseni niitä ei ollu, mutta sen espanjankielinen nimi on agua viva, eli elävä vesi, koska se näyttää kuin se ois tehty vedestä ja se elää. ;)

Pia laitto silikonia yhteen koloon kylpyhuonees, josta torakoita tuli... Kattoo ny, jos auttas. Toivottavasti niil ei oo muita reikiä... Eilen oli parvekkeella yks tosi iso. Meinaan teipata oven ja ikkunat kii yöks... Oiskohan sitten jo vähä rauhallisempi nukkua...

Eilen käytii Las Terrazasis Riken, Marenin, Lulun, Jonin ja Carlosin kaa. Se on outlet-kauppapaikka, jossa kylläkin vain osa tavaroista on outlet-hintasii. Desigualista ei löytyny mitää hyvää, outoja malleja ja leikkauksia, huonoja materiaaleja. Takit on aivan ihanii, mut niissäki leikkausongelmia, tosi pienet hartiat ja kalliita. Halvin ois ollu 97 euroa ja sekin oli puoleen hintaan, muut lähempänä kahta sataa. Meillähän nää talvitakit ois syys- ja kevättakkeja. Yks ainut oikein hyvän näkönen ja istuva ois ollu, mut siitä ei ollu kokoja.

Mut ostin mangolta mekon (12 e), kengät (5 e) ja hippilaukun (10 e). Las Terrazasista parin tien toisella puolella on El Mirador, joka on iso ostoskeskus ja sieltä ostin pingviinipaidan (9 e). Täytyy taas rajottaa tätä shoppailua. Lähettii niin myöhää sieltä, et keskusten välinen bussi ei enää menny. Käveltii sit pimeitä teitä pitkin ja löydettiin perhe, joka kans oli menos Las Palmasiin. Ne vei meijät eri pysäkille, kun me meinattiin, mut ne tiesi paremmat yhteydet. Carlos on sanonu jo aiemmin, et siltä on tuntunu täällä kuin meksikolaiselta laittomalta siirtolaiselta. Sano taas sen eilen, kun yritettiin ylittää isoa moottoritietä sen keskeltä ja autoja vain tuli koko ajan. ;D

Perjnataina oltiin ensin Comunidadesin festivaaleilla Plaza de Santo Domingolla, jossa siis Espanjan eri osien tanssiryhmät esitti tansseja, ekat esitti Sevillanasta, muita en tuntenu, mut oli tosi hienoa! Niillä oli kaikilla kastanjetit ja omat bändit, vikalla todella hyvää laulantaa. Kun oltiin siellä istuttu metallitangolla kaks tuntii, lähettiin Fiestuna del Vasoon, jossa siis kuppi makso euron ja juoma siihen toisen euron. Valitettavasti tääl ei osata juua ku olutta tai väkeviä limpsojen kaa, joten ostin tequilaa fantan kaa... Long drinkki siis. Se oli Auditoriumin takana meren rannassa, aivan täynnä nuoria, todella paljon homoja (ei voi olla muita), kuten meijän Carloskin. Ja mustat osaa edelleenkin tanssia aina premmin kuin muut. Pari tyttöä tanssi kännissä kuin stripparit. Ja kun lähin yhen aikaan, oven lähellä alko just nyrkkitappelu kahen pojan välillä. aiemmin näin neljän poliisin saapuvan paikalle. Maren sano, et siä oli ollu muitaki nyrkkitappeluja, mm. kahen tytön välillä. Ne oli ollu siä loppuun asti ja lähteny sieltä viä Heinekeniin. Oon niin tyytyväine, et lähin jo yheltä, kävelin rantaa pitkin, jossa kuulin monta guapa-kommenttia ja kun saavuin kotiin, mun kämppis Cris oli just lähös discotequaan kaverin kaa. :P Tääl mennää niin sairaan myöhään diskoon (siis klubeille, tääl saa edelleen käyttää disko-sanaa). ja ollaa siä aamuun asti. Cris esim juo viiniä jo kotona, kuuntelee tosi huonoa tanssimusaa ja yleensä siivoo, kun sil ei kaa oo muutakaan tekemistä. Sit valmistelee ittensä ja lähtönsä (sil kestää se kauan) ja sit lähtee. Tulee takas joskus viiden aikaan tai myöhemmin ja sit sil on yleensä seuraavana päivänä kahelttoista espanjatunnit. Nukkuu, ku tulee kotiin siestan aikaan ja sama juttu uudestaan. No, ei nyt joka päivä, mut todella usein. :P

Pia ja Andreas akupunkturoi Leoa tänää, kun Pia toi koiran meridiaani-kirjan Italiasta. Mun pitäis saada Pialta se vuokrajuttu huomiseks, mut enpä tiiä ehinkö saada sitä huomiseks... Tarvisin sen siihen NIE-numeron toimistoon. Ja keskiviikkona keskustellaa Latinalaisen Amerikan open kaa kirjasta, joka meijän ois pitäny kaikkien lukee... Eipä olla taidettu kukaa tehä näin, kun muilla on kieliongelma ja mä sain kirjan vasta enkuks ja se on 440 sivuu pitkä... Ja aika tylsä... Ciro Alegría oli poliittinen taistelija, mut sen kirjottamistapa on pitkä. Viime tunnilla perjantaina ope (Alicia Llarena) piti meille saarnan siitä kuinka opiskelijat on laiskoja eikä tee mitä pitäis. Näin kriisin aikana pitää kaikkien ryhdistäytyä. Joku sano siihen, et opet ei vaadi on ite laiskoja. Kummatkin on oikees. Alicia on mun paras ope ja siis ihan perusope. Enkun opeilla ei oo ikinä mikään kiire ja esim pohjoisamerikkalaises kirjallisuues novellit, jotka meijän pitää lukee, käydää melkein lause lauseelta niin peursteellisesti, ettei niitä ikinä enää haluu nähä eikä omalle ajatukselle kauheesti jätetä tilaa. muut kirjallisuus-kurssit on vain klassikoita ja nekin käydään läpi todella nopeesti. Meillähän ei käyty ainoastaan klassikoita, vaan  myös varjoon jääneitä teoksia käytiin läpi, sillä klassikot löytää kyllä, mutta esim vähemmistöjen kirjoja ei välttämättä löydä niin helposti. Opiskelijoilla ei näitä olevan muutenkaan yleistietoa paljon, joten historiaa käydään paljon läpi myös. Viimeks mä mainitsin nopeesti Cadillac Recordsin eikä kukaa näyttäny olevan kuullu siitä kuin ope. Kun siis novelli kerto fiktiivisen tarinan elviksestä ja Willie Mae Big Mama Thortonista. Mä oon kattonu leffoja ja dokumentteja ja lukenu kirjoja mustista Amerikassa 1800- ja 1900-luvulla. Miten ne on missannu kaiken tän? Nää on kuitenki enkun opiskelijoita, joten luulis olevan kiinnostuneita.